29.10.2013

Lempiharjotus

Ajattelin kasata tämmöisiä lempiharjoituksia erillisiin postauksiin. Itse ainakin inspiroidun muiden tehtävistä ja kehittelen niistä omia, muunneltuja versioita tai sitten kokeilen niitä suoraan samanlaisena.


Pullan pussihousutreeni;


Lilat ovat puomeja
Pallot ovat sokeripaloja
Pystyviivat ovat tolppia

Tässä harjoituksessa treenataan hevosen reagointinopeutta seka takaliston lihaksia.

Itse pidän välit vähän lyhyinä että Pulla olisi vähän nopeampi jaloistaan eikä venyisi aina niin pitkäksi. Se on ihan makuasia haluaako venyttää askelta vai pitää hevoset enemmän paketissa.

Tärkeätä tässä harjotuksessa on että tuot hevosen hyvin aina ensimmäiselle puomille tai esteelle, jonka jälkeen istut mahdollisimman hiljaa selässä ja annat hevosen jumpata. Tässä harjotellaan lyhyttä myötäämistä joka juuri tarkoittaa sitä että pistät käden harjaan ja istut mahdollisimman pystyssä esteellä. Se  jarruttaa automaattisesti hevosta ilman että joudut "repimään ohjista" ja häiritä hevosta.

Neele kuvasi kauniin videon meidän taidonnäytteestä. Pegasuksen maneesi on vaan 20 X 40 niin keskimmäinen pysty jumppasarjassa on jätetty pois. Enjoy!






(movie makeri ei toimi joten kunniakierros pääsi mukaan nauhalle, haha)

26.10.2013

25.10 Helppo A:2

Ypäjällä oltiin taas, nyt kouluratsastuksen merkeissä. Päivä sujui oikein mukavasti ja estehevosesta kuoriutui koulukana.
Kyllä, 99 % varma hevoseni muuntautui sen 1 % voimalla kanaksi joka pomppi ja loikki joka suuntaan verkassa ja taluttaessa. Onneksi traileri oli kuitenkin se vanha ja varma paikka.. Hohhoh.

Verkkasin aika kauan kun oli vaan yksi luokka tiedossa. Pulla kuolee yleensä radalle niin verkkasin sen aika nopeaksi ja hieman kierroksille, joka sitten kostautui heti ensimmäiseen lisättyyn raviin joka niin sanotusti lähti vähän lapasesta, haha. Voitte katsoa sen ihanuuden videon kohdasta 2.35

Kuitenkin olen todella tyytyväinen tulokseen. Melkeen 60 % ja se ei ollut meidän parhaimpia suorituksia. Toinen tuomarikin kommentoi kauniisti että "lupaavia pätkiä mutta harmittavia rikkoja tänään". Näillä sanoilla kiteyttäisin itsekkin suorituksen :)

Rata alkaa kohdasta 2.00. Joten voitte kelata suosiolla heti siihen jollette halua nähdä Pullan kanauksia ;)


16.10.2013

Kisaoutfit kouluradoille


Satulahuopa: Protector
Kisatakki: Hööks
Suitset + suitsitarvikket: Hööks
Kypärä: GPA carbon

13.10.2013

Anteeksi etten ikinä sanonut anteeksi

Miksi jotkut ihmiset eivät osaa sanoa yksinkertaista sanaa; anteeksi? Onko se niin vaikeaa sanoa olen pahoillani, myöntää omat virheensä tai olla vähän nöyrähkö?

Olen kohdannut elämäni (kyllä, tämän pienenpienen elämäni) aikana paljon anteeksiantamattomuutta. Tai, ehkä anteeksiantamattomuus on väärä sana, mutta sitä ettei osaa myöntää omia virheitänsä. Ja mitä pahinta, väliinpitämättömyyttä sitä kohtaan oliko oma käytös jotenkin huonoa että pitäisi pyytää joltakin anteeksi. Niskavillani nousevat välittömästi pystyyn kun mietinkin tätä kummallisen, melkein kiellettyä sanaa; anteeksi.

Eilisen öiden tapahtumien jälkeen mietin tätä ihmistä joka sai minut aivan ravoihini kun hän ei osannut pyytää anteeksi. Säälin todellakin tätä ihmistä ja aloinkin miettiä että minkälainen on ihminen joka ei osaa pyytää anteeksi? Onko ihminen egoisti, väliinpitämätön vai kenties ihan suoraan sanottuna tyhmä? (En siis viittaa näillä mielipiteillä ainoastaan tähän kyseiseen henkilöön vaan ihan yleisestikkin)

Onko ihminen joka ei osaa myöntää virheitänsä niin ylpeä että pienikin kolahdus egossa olisi maailman loppu? 

Onko tämän ihmisen mielestä anteeksipyyntö  merkki heikkoudesta?

Onko se ihminen niin väliinpitämätön muiden tunteista vai onko se ihminen niin riippuvainen muiden mielipiteistä että hakee tällä arrogantilla käytöksellään hyväksyntää?

Onko ihmisellä niin vääristynyt elämänkuva ettei hän pysty hyväksymään sitä tosiasiaa että hän on väärässä?

Hakeeko ihminen sitä nöyryyttämisen tunnetta vai kostaakohan hän jollekkin?

Olen mielestäni hyvä myöntämään omat virheeni. Osaan pyytää anteeksi ja antaa anteeksi. Tientenkin jossain kohtaa kaikilla tulee raja vastaan mikä on anteeksiantamaton teko tai sana. 
Sitä sanotaan että pitäisi osata antaa aina anteeksi ettei ja kantamaan kaunaa kellekkään. Se ei kuitenkaan mielestäni tarkoita sitä että hyväksyy jonkun asian tapahtuvan uudestaan jos on kokenut vääryyttä. Vaan mielestäni se tarkoittaa ettei saa katkeroitua.







11.10.2013

Kysymykset ask.fm:issä!

Vastailen kysymyksiin parhaani mukaan ask:issä. Jos jotain arvelluttaa niin yritän vastata parhaani mukaan ja jos käyttäydytte hyvin voitte kysyä vielä anonyymistikkin ;)









Ja tosiaan puhelimeni meni rikki niin rakaan lumian kanssa ei pääse instagramiin. Hankalainen ei siis toimi aktiivisesti enään instagramissa...



Täydellinen treeniviikko

Kuinka usein koulu- sekä estevalmennukset sujuvat hyvin samalla viikolla? No ei koskaan! Tällä tunteella eletään taas kuukausia ;)

Koulutunnilla tehtiin paljon avoja kaikissa askellajeissa, joppa laukka-avot sujuvat vähän mallikkaammin kuin viime keväänä. Vastalaukka on vielä heikohkoa mutta vähitellen kontrollia siihenkin ollaan saamassa. Takapolvia pitää vielä saada vahvistettua niin päästäisiin siinä semmoseen ylämäkifiilikseen mikä on saavutettavissa jo myötälaukassa.

Tässä kuvia parinviikon takaisesta treeneistä. Essi kävi avustamassa ja kuvaamassa. Avitettiin juoksutusraipalla kevyesti takajalkoja ravissa sekä laukannostoissa. Pullahan on elefantin kokoinen ja isoilla hevosilla oman ruhon kantaminen ei aina ole itsestään selvyys. Jotenkin tuntui että tämän kerran jälkeen nostot ovat olleet parempia ja energisempiä.

 Harjoteltiin siis ekaa kertaa kangilla kevään jälkeen. Pulla oli vielä tässä vähän varovainen edestä kankien takia :)








Estetunnilla oltiin eilis aamuna. Tehtiin ravihyppyjä ensin jumpaksi. Sen jälkeen siirryttiin puomi-okseri "sarjalle" joka nousi joka kierroksella. Hypyt tuntuivat tosi hyviltä ja okseri taisi olla lähemmäs 120 cm kun päästiin välikäynteihin.

Seuraava tehtävä oli 21 metrin pituinen okseri-pysty linja joka tultiin kontrollissa kuudella laukalla ensin. Esteiden noustessa siirryttiin ratatempoon viidellä laukalla ja esteitä nostettiin joka kierroksella. Aiieeejjjhhhehiihih, olen niin onnellinen koska en epäröinyt kertaakaan!! Lopulta hypättiin lävistäjän puomi-okseri ja siitä sitten pitkänsivun linjalle. Hypyt, etäisyys ja tasapainotus onnistuivat todella hyvin ja päätettiin tunti lyhyeen onnistumisien takia. Pulla oli ihan vaahdossa ja ratsastaja oli ikionnellinen. Kyllä, tällä fiiliksellä me päästään vielä pikkuluokista pois ♥



Parhaista parhain poni, täydellinen jokalajinhöylä ♥

Kuvat (c) Essi Joronen, http://valjakkokavio.blogspot.fi/ 

9.10.2013

Ypäjä Horse Show

Perjantai
Perjantaina lähdin kauhusta kankeana Pullan kanssa Ypäjää kohti. Adrealiinipyöri suonissa ja sydän kieltämättä pamppasi rintakehässä kuin 100-metrin juoksijalla. Siis minä, minä itse, olisin ajamassa omaa kultamuruani kisoihin.



Noh, hyvinhän kaikki meni ja kisapaikalla lastasin hevosen ulos ja vein karsinaan. Sieltä sitten tohinalla hevonen kuntoon ja ypäjähallille päin hyppämään warm uppia. Marikan tapasimme matkalla ja pääsin kävelemään rataa.

90 cm rata meni oikein hyvin. Warm uppihan on tietyn ajan sisällä saa hypätä esteitä oman mielensä mukaan. Esimerkkirata oli kuitenkin ihan mukava ja mukavassa laukassa kun päästiin etenemään ei ajasta ollut pulaa. Vilkuttelin iloisesti vaan tuomareille kymmenennen esteen jälkeen että meidän sekunnit riittävät tähän.

Marikan avustuksella laitettiin Pulla yöpuulle ja päästiin joskus iltamyöhään nukkumaan.

Lauantai
Huhhei, aamutuimaan tultiin ruokkimaan poni. Suurin osa hevosista oli jo saaneet ruuat niin vastassa oli hyvin nälkäinen ja myrtsi Pulla. Onneksi heinä ja kaura lepyytti herran mielen ja päästiin taas yhteisymmärrykseen.

Suunnitelmissa oli hypätä kaksi luokkaa, 100 ja 110 mutta toisin kävi. Verkassa aivot löivät vaan lukkoon ja taidettiin kieltää melkeen jokaiselle verkkahypylle. Itse rata meni ihan hyvin, kaksi pudotusta tuli kun jäin liikaa peruuttamaan ennen estettä. Molempien mielenterveyden takia peruutin 110 ja vaihdoin sunnuntaille luokat 90 ja 100. Onneksi eurohorsesin kisoissa voi luokkia vaihtaa päittäin niin tämäkin onnistui hyvin :)

Pulla oli ihmeellisen energinen koko päivän niin ratsastin herran kevyesti kentällä vielä illalla. Pari ilopyrähdystä tuli herralta ja energiaa olisi riittänyt vaikka muille jaettavaksi. Ehkä Pulla sitten purkaa niin paljon energiaa tarhassa muiden kanssa leikkimiseen? Mene ja tiedä mutta energiaa oli aivan kauheasti.

Afterridingiin ei kumpikaan kykenyt niinpä ajettiin suoraan suihkun kautta nukkumaan.

Sunnuntai
Aamuruokinta tehtiin vähän aikaisemmin kun lauantaina ja alettiin vähitellen pakkaamaan tavaroita. Luokat alkoivat jo 9 ja olin ensimmäinen hevosratsukko molemmissa luokissa näin jälki-ilmoittautuneena. Ratastrategia oli täysillä yli ja jäitä mahaan.

Lauantaina kun katseltiin luokkia tuli semmoinen fiilis että miksi pitää vaatia itseltään täydellisyyttä kun "isojen luokkien" hyppääjätkin tekevät mokia? Eihän hekään  100 % olleet täydellisiä esteelle tultaessa, ponnistuspaikassa tai istunnassa. Kuitenkin nollia tuli koska he osasivat tehdä päätöksiä ja korjata virheitä.

Verkassa pistin jo Pullaan todella paljon painetta. Häntä vaan huiskui ja olin oikeasti ensi kertaa niin päättäväinen että olisin varmaan peruuttanutkin esteen yli jos olisi ollut tarvis. Välillä aivot tietysti kummittelivat ja tuli jokunen pysähdys mutta yleisesti kaikki tuntui hyvältä.

Radalle mentiin hyvällä fiiliksellä ja posoteltiin aika hyvää vauhtia. Yksi turha pudotus tuli mutta yhtään katastrofaalista lähetymistä ei tullut.
Metri meni samalla fiiliksellä mutta Pulla oli hieman varovaisempi ja ratsastin entistä paremmin. Suoritus palkittiin ruusukeella ja sijoituksella 12/60. Poneja oli mukana valtavasti niin sijoituskin oli sen mukainen. Mukavaa oli kuitenkin nähdä että "hyvinä" päivinä kun kaikki menee kuin treeneissä niin meillä on "helposti" mahdollisuus sijoitukseen. Hihi.




Ratojen jälkeen pakattiin Pulla ja tavarat ja lähdettiin matkaan kohti kemiötä. Ihanan ihana Marika jäi siivoomaan karsinan joka lyhensi mun päivää paljon. Elämä on helppoa kun on ihania ihmisiä ympärillä :)

Kiitos Marika vielä kerran! Ja kiitos Tiinalle joka oli valmentaja-apuna lauantaina ja sunnuntaina ♥

Marikan blogiin pääsette TÄSTÄ!