Pulla kehitti itselleen kivan pienen yllätystalviloman rysäyttämällä tarhan aidasta läpi. Siihen päälle vielä kivat venäytykset riehumisesta niin avot, kahden viikon lomahan vierähti kuin siivillä! Ihanaa, huoh.
Nyt alteaan kuitenkin olla taas kuosissa ja ensiviikolla päästään taas valmennuksiin. Kuskikin on ehkä hieman ruosteessa, meinaan kaksi viikkoa melkein ratsastamatta on jo aika pitkä aika. Onneksi olen välillä päässyt tuuppailemaan muitakin hevosia ihan oman mielenterveyden vuoksi.
Uudenvuodenlupauksista vielä! Jaajoo, niinkuin voi arvata ei ne ihan ole pitänyt. Olen kuitenkin hikoillut salilla pari kertaa viikossa ystäväni kanssa joten lihakset ovat tietenkin paisuneet ihan hirviästi (unelmissani). Vitsivitsi, mutta olo on aika mahtava kun sängystäkin pääseminen tekee tuskaa. Lihaskipu on paraskipu!
Kevään harjoittelu alkaa olla vähän selkeämpikin. On se äärettömän stressaavaa kun kukaan ei voi vastata sähköposteihin. Nyt ollaan kuitenkin Marikan kanssa saatu pari vastausta ja toiselta tallilta tuli Pullaa kohden myöntävä vastaus. Tarkoituksena on siis saada Pulla mukaan harjotteluun jos vaikka jäisinkin sitten ulkomaille välivuodeksi töihin. Hmm, saa nähdä miten käy :)
Ei meille sitten muuta kuulukkaan. Samaa vanhaa elämää ja paljon pusuja päivittäin. Niitä taitaa myös herua jollekkin muulle kun Pullalle nykyisin ;)
 |
| Olisihan mun pitänyt heti ekasta päivästä lähtien tajuta ettei tää hevonen ole ihan kuin kaikki muut... |
