Vika koulupäivä huomenna

Ja torstaina heti kesätöihin!

Olen siis kesätöissä talli Mattaksessa. Töihini kuuluu mahdollisten karsinoiden putsaus, laidunten vesitarkastus ja muutenkin katsoa että kaikki ok, loimien pesemien, hevosten liikutus, ruokien laitto yms. Mukava kesätyö siis kun viihtyy hevosten parissa eikä tarvitse raataa koko ajan niska limassa.. (:

Mielestäni on tärkeätä että viihtyy siinä työssä mitä tekee. Väkisinhän siinä turtuu ja masentuu jos ei työ ole mieluisa. Raha on aina rahaa ja tietysti ihmiset tekevät töitä missä he eivät viidy koska saavat niin hyvää palkkaa. Jos pystyy elämään sillä tavalla nii olkoot, toivottavasti ei turru työhönsä ja masennu sen takia. Itse en ikinä pystyisi moiseen ja haluan todella että viihdyn työssäni, olisi se sitten rankkaa, vähäpalkattua ja epäkunnioitettua; kun hevosala täällä Suomessa vähän tuuppaa olemaan.

Paitsi tulevaisuudessahan olisin pyrkimässä eläinlääkäriksi; we'll wait and see where the life will take us. Eli suoraan sanottuna en oikeastaan tiedä ollenkaan mistään mitään.

Kuvia satelee tilitilitam

Kävin kuvaamassa pikkupoikia laitumella. Pojat ovat venähtäneet niin ettei niitä kohta erotakkaan enään pikkupoikalaumaksi (: Vuotias Pride Brus, jolla on vihreä riimu, on jopa muita kaksivuotiaita isompi! Pride on siis ainoa vuotias tällä hetkellä.

Ensivuonna on ainakin näillä näkymin taas uusi pikkupoikalauma kun ei noita tammoja oikeen ole syntyäkseen, harmi..

Saappaankorvikkeet

(kuva hooks.fi)

Tilasin uudet chapsit hööksiltä kun vanhat meni rikki. Eivät ne kyllä ollutkaan kun vasta puolisen vuotta vanhat, huono laatu vetskareissa...
Lupasivat tosin hööksissä korjauttaa chapsit jos lähetän ne heille (kiitoksia siis tästä). Välillä Hööksillä asiat toimii kuin pitäisi ja taas välillä tuntuu ettei helpoinkaan asia suju, plaah. (:

One picture can say more than thousands of words; one word can mean the whole life to someone.

Ratsastukseton viikko

Olihan mulla tunti keskiviikkona normaalisti mutta ei ole tällä viikolla tultu ratsastettua huvin vuoksi. Amal on saanut vähän lomailla kun sunnuntaina oli powercupin koulukarsinnat.

Powercupista sen verran että olen nyt jatkossa ja finaalit on 9-10.7 Lahdessa. Jännittää melkein jo...

Esteosuus ei mennyt putkeen, kaksi pudotusta ja 14/15, voin kyllä sanoa että silloin nolotti. Kouluosuus meni paremmin, 64 % ja toinen sija. Amal ei tosin tuntunut hyvältä mutta prosenteissa ei se niinkään näkynyt.

Hassua kun teen niin ison asian pienistä kilpailuista, kun vertaa MM:mmiä tai muita isoja kisoja. Mutta suhteessa kilpailukokemuksiini yöpyminen ja kahden päivän kisat ovat suuret kisat (;

Kesäkuussa on toivottavasti valmistelevat estekisat, ettei ihan kylmiltään mennä Lahteen säheltämään!

On pieni pullaponi vain aina niin nälkäinen...

Ponikilpailuit eivat kyllä ole ihan samaa luokkaa kuin ulkomailla.

 Jo Ruotsissa koko "ponikulttuuri" on paljon isompi ja kilpailuihin satsataan jo paljon nuorempana. Sen näkee jo siitä kun poni jaetaa neljään eri kategoriaan kun taas Suomessa melkein kaikissa luokissa poniratsastajat kilpailevat vain poniratsastajina.

Ponin korkeudella ei sinäänsä ole väliä kun pikkuponit ja isot ponit jaetaan vaan erikseen, vai onko teidän mielestä reilua että 115 cm russponi, joka hyppää aivan ylenpalttisen hyvin kokoonsa verrattuna, kilpailee samassa pikkuponisarjassa 139,5 cm risteytysponin kanssa?

Pärjätäkseen Suomessa lapset ostavat isoja poneja ja hyppäävät sen russkokoisen ponin yli. Säästäähän siinä rahaa kun ponissa on "kasvuvaraa". Mutta ei kyllä paljon naurata kun Pertti-poni kuskaa "meidän taitavaa Liisaa". Jos kaikki satsaisivat oikean kokoisiin poneihin ehkä koko "ponikulttuuri" kasvaisi suomessa ja saataisin enemmän poniratsastajia sekä isompia ponikilpailuja!

Vaaveleita

Koululle on syntynyt pari orivarsaa. Tänä vuonna kaikkien varsojen nimet pitäisi alkaa Q:lla. Nimiehdotuksia otetaan kohta vastaan niin pitäisi alkaa miettimään minkä nimisiä varsoja tänä vuonna olisi (:

Kuvissa on Wandan ratsuvarsa, toinen on ravurivarsa (e. Maxwell Mandy) ja vielä kolmas on syntymäisillään päivänä minä hyvänsä.

Varsat ovat varma merkki että on kesä! Vaikka täällä sateisessa kymmenessä asteessa ei oikein jaksaisi uskoa siihen.. :p

Brusaby Race 2011

Koulussa oli eilen ravureiden vauhtiviimaa, laukkakilpailuiden kannustushuutoja ja naamiaiset, sainkin tavata itse peppi pitkätossun :d

Hevoset ei oikeen ehkä ollut ihan yhtä mukana leikeissä kun katsojat ja ratsastajat mutta haavereilta säästyttiin onneksi. Ravilähdössa ravivalmentajamme voitti, oppilaiden harmiksi (;

Kokeita on ollut tällä viikolla jo kaksi ja perjantaina vielä viimeinen. Ei oikein jaksaisi lukea enää kun ulkonakin on niin valoisaa jo. Siksi bloggailukin on kärsinyt ja jäänyt vähän taka-alalle vaikka vähän yhtä sun toista on tapahtunut...

K e s ä ♥

Tänään oli ihanan lämmin, vihdoinkin! Oli ihanaa maata nurmikolla lukemassa kirjaa, ja tuntea kun aurinko porottaa selkään.

Tuntuu ihanalta kun kesä on vidoin suunniteltuna;
"Mauno" jota olin kokeilemassa tulee kesäkuun alussa, tulee ylläpitoon mulle vuodeksi eteenpäin. Kesätyö on hankittu tallilla missä olin viime vuonnakin.
Kesäjakso koulussa on kesä-heinäkuussa ja elokuussa.
Ja kesän toiseksi paras kohokohta, Einolantallin kesäleiri num. 7, esteleiri kyseessä!



Viime kesällä Einolassa. Leirikilpailut sh-o. Raja-Myrsky.



Tuuppasin

Amalilla tänään, piti olla estetunti tänään mutta kukaan ei valitettavasti ole kuolematon ja opettajalle nousi kuume. Eipäs siinä mitään kun ottaa ekstra koulutunnista ilo irti!

Amal oli aika eteenpäinpyrkivä mutta välillä toimi taas kuin unelma. Tuntuu nyt kun olen ratsastanut Amalia viikonpäivät niin pääsee vähän tuntemaan mitä on tehnyt oikein ja mitä itse pitäisi työstää eteenpäin.

Tänään oli semmonen tunne että kuuliaisuus on parempi mutta siirtymiset tarvitsisivat vielä hiomista. Tosin tänään tuli ensimmäinen onnistunut laukka-käynti siirtyminen ilman sirkustemppuja ennen siirtymistä (;



Ronja toimi kuvaajana, kiitoksia siis kuvista, huomenna tulee ehkä lisää kuvia! Käykääpäs katsomassa hänen blogia, koulutuuppari.blogg.se!

Rauhala Cognac

...odotti Joensuussa.

Ajettiin tallinpihalle aika puutuneina n.450 km ajosta. Perillä odotti pieni Mauno ruuna joka nautti olostaan auringosta.

Otettiin Mauno sitten sisälle auringosta ja eikun kamppeet selkään. Herra ei oikein tykännyt idesta heti vaan olisi mielummin loikoilluit auringossa.

Alkunverkan jälkeen kun esteitä rakennettiin Mauno alkoi sitten heräillä ja yhtäkkiä sieltä paljastuikin aivan valloittava tapaus. Loppuraveissakin tuli esiin pieni pilkahdus kouluhevosta sen ekan aasimaisuuden jälkeen ;)

Tulevaisuuden haaveet

Ainahan meillä pienenä oli toiveammateja, joku halusi lääkäriksi, toinen taas palomieheksi. Halusin aina opettajaksi. Myöhemmin mieli muuttui ja olen haaveillut jo pitkään eläinlääkärin urasta. Tarkemmin sanottuna hevoslääkärinä toimiminen olisi suuri saavutus elämässäni.

Opiskelen nyt siis hevosenhoitajaksi + lukiopaperitkin tuun otettua samassa. Mietin kun hain hevosenhoitajaksi ettei lisäkokemus voi olla mitenkään pahasta (kaikkihan olemme varmasti nähneet näitä "paperi" eläinlääkäreitä, eläinten käsittelystä ei ole hajuakaan). Lukiokin on kyllä sujunut mukavasti ja arvosanat ovat pysyneet ennallaan.

Tiesin että hevosehoitajaksi opiskeleminen olisi joko hyvästä tai pahasta. Elikkä innostuisin enemmän tai sitten saisin vaan liikaa kaikesta hevostelusta. "Valitettavasti" on juuri käynyt niin että olen Brusabyssä päässyt hevostelemaan ja kehittymään ratsastuksessa niin etten muutakaan haluisi tehdä.

Haave lääkärin ammatista on sitten muuttunut vähitellen isoksi hevostilaksi missä olisi hienot valmennuspuitteet ja "ratsuttaja" ammatti olisi mieleinen.

Ensimmäinen kysymys on sitten, no, kehitynkö tarpeeksi? En ole varma mihin asti pystyn kehittymään ja missä ajassa.
Seuraavaksi tuleekin kustannukset, rahat, ja entäs Suomi maana? Ei Suomi ole ainakaan tunnettu hevosistaan ihan niin kun esim Saksa tai Hollanti.

Eläinlääkäriksi lukeminen tarvitsee intohimoa ja tahtoa, entäs jos se nyt vuosien varrella hipuu pois ennekuin valmistun? Entäs sitten?

Onneksi ei tarvitse vielä murehtia vaan voin pistää aivot off toiminnolle ja vähän hullutella. Eihän ammatin valitseminen tarvitse olla kuolemanvakavaa murehtimista!

Istun englannintunnilla nyt, vähän tylsänpuoleista kun kirjotetaan projektia. Kheh, eli ei kannata hukata aikaa vaan bloggailla mielummin.
.
Huomenna suntaa matka kohti Joensuuta. Joensuu on tosin aika kivan matkan päästä Helsingistä! Iskä lupaitui kuvailemaan ja ehkä mahdollisesti ajamaankin. Muuten mennään junalla. Perillä koittaa sitten poistiivinen tai negatiivinen yllätys ;)

Shoppailin (köhköh)

...Agrimarketissa ja kaverin vaatevarastolla.

Toppaliivi jota ei ole enään ostettavissa, merkkinä Royal Equus Horzelta. Muistuttaa vähän tätä liiviä;


Nahkaiset kannusremmit (pthyi, pois nailonkannusremmit, halventavat ja ovat älyrumat) myöskin Horzelta.



Ja sukat (ikinä ei voi olla liikaa sukkia...) Horzelta.

Hyppypomppuloikkanen

Vähän hyppytunteja eilen ja tänään. Eilen hyppäsin karvamopo Tassilla, oli aika mielenkiintoinen pomppupallo, heh. Tänään hyppäsin Amalilla ja voin sanoa että oli ehkä onnistunein estetunti ikinä!

Tänpäiväsen estetunnin alussa oli vapaa verkka, sen jälkeen puomeja ympyrällä ja puomit nousi cavaleteiksi ja siitä sitten jummpasarjaksi. Seuraavana hypättiin ravilähestymisellä yhden askeleen ristikko-ristikko/pysty/okseri sarjaa. Okseri oli lopussa ihan tarpeeksi iso ;)
Lopuksi hypättiin rataa jossa yhdistyi jumppasarja, sarja ja pari pystyä. Odotan siis innolla ensi viikon kisoja!

Kemiönmetsien keskiaikapeikot

Tänään koulun kanssa oltinn tutustumassa Kemiönsaaren yrityksiin. Pääsin ryhmään joka tutustui Rohan talliin ja Bjärkas Golffiin. Vaikka golffia olen harrastanutkin niin Rohan tallin takia siihen ryhmään halusinkin :)

Rohan talli on siis erikoistunut keskiaikaiseen "elämäntapaan" ja ratsastukseen, ja heillä on kesäisin esityksiä ympäri pohjoismaita. (http://www.rohan.fi/)

Meille pidettiin pienimuotoinen esitys ja kyllä kummastutti miten taitavia ratsukot olivat. En ehkä itse oikein pystyisi samaan raskailla haarniskoilla ja pitkillä seipäillä, heh.

Heillä on siis ratsastusvarusteetkin keskiaikastenvarusteiden malleista teetettyjä. Satula oli tilattu käsityönä Perusta ja haarniskat käsitehtyjä ja yksilöllisten mittojen mukaan teetettyjä.

Amal agility

Tänään treenasin pohkeenväistöja kuten eilen, sujuivat paljon paremmin jo tänään! Muuten yritin saada nenän ylös, ponin pohkeen eteen ilman että alkaa puskee kun juna eteenpäin. Helpommin sanottu kun tehty. Toimi ajoittain, taitaa vaan vaatia lisää voimaa takaosaan että tuntuisi hyvältä koko ratsastuksen ajan!

Amal osaa olla semmonen pässi että oksat pois. Hinkkaa päätä, puskee ja kävelee välillä suoraan päin, toimisikohan laama agility herralle? ;)

Jos olisin kouluratsastaja ostaisin....

Nämä suitset (Hööksiltä)

Tämän satulahuovan (harmaana, Horse&Riderilta)

Ja nämä pintelit (Horse&Riderlta)

Ms Welfin ja äijänkäppänä Amal

Koulutunti tänään oli aika järkyttävä, ei opettajan aikaansaanoksena vaan Amalin ja minun.
Pohkeenväistöt oli täyttä hepreaa ja laukannostot aikas vauhdikkaita, haha. Pohkeenväistöissä tosin suurin vika on omassa istunnassa. Taivuta vartaloa "keskeltä" vastakkaiseen suuntaan pohkeeväistöstä, pistän väistävän pohkeen hevosen kylkeen kiinni ja eteenpäinvievä pohje lepattelee jossain. Ei taida kuulkaas tulla kesää näillä näkymin ;)

Ennen koulutuntia ratsastin ensimmäisen kerran Welfinillä. Neiti on hyvin suloinen, kookas hannoverilais tamma. Welfin osaa olla oikein neiti ratsastuksessa ja vaatia ihmiseltä oikeaa ajoitusta että saa liikkeet sujumaan. Osaava tamma on kuitenkin kyseessa, kuski tänään vähän ulapalla.

Tänään oli ratsastuksen osalta vähän heikompi päivä mutta tiedossa on ratsastustäyteinen viikko! Eli paljon luettavaa on toivottavasti tulossa... Saisinkohan jonkun mukaan huijattua vähän kuvailemaankin(?)

Nyt nukkumaan Vapun univelat pois, lukekaahan huomennakin ja kommenttia saa pistää uudesta bannerista (:

Ylemässä kuvassa Welfin ja alemmassa kuvassa Amal

Valmennus tänään 19.00... Raporttia tulee vielä illemalla (:

Sydämmellä vai järjelläkö?

....valitsette?

Olen kaksonen horoskoopiltaan ja tunnettu valitsemisen vaikeudesta. Itselleni tuottaa jo vaikeuksia valita arkipäiväisiä asioita kuten mitä söisin, mitä ostaisin, minkä värisen valitsisin yms. Välillä (lue: aina) piirteeni ärsyttää ja toivoisin että ei olisi vaikeuksia valita mitä haluaisin.


Rakkaus ensisilmäyksellä on myös yksi monesta paheestani. Voin nähdä kaupassa mitä ihanimmat housut ja jos en niitä löydä en saa mielestäni juuri niitä housuja ja muut housut eivät sitten kelpaakkaan.

No, tarkoitus ei ollut kumminkaan kirjoitella vaan materiaalisesta valinnasta ja jätetään ne sikseen. Tarkoitukseni oli tuoda esille että olen joutunut jonkun kerran kamalan valinnan eteen kun olen etsinyt ylläpito-/vuokrahevosta. Otan esimerkiksi viimeisimmän ylläpitohevosvalinnan vaikeudet.

Ensimmäinen koeratsastus oli Hyvinkäällä, lämminverinen tamma, 12 -v ratsastettu viitisen vuotta.Tamma oli söpön isokorvainen ja hyvin kiinnostunut ja innostunut kaikkesta ja kaikista Toinen koeratsastus oli Kirkkonummella, puoliverinen ruuna helppo B tasoinen ja hyppäsi metriä ratana. Muuta en kyseisestä herrasta muista kun että oli laiska ja "tylsä".

Sydämeni jäi kuitenkin tamman luokse. Tamma osottautui todelliseksi helmeksi ja vaikka kuinka paljon parempi valinta ruuna olisi ollut, en kadu päivääkään että valitsin tamman, Saika Taika:n. Saika oli ylläpidossa 09-10 ja ehdimme kokea yhtä sun toista.Valitettavasti yhteinen tarinamme loppui onnettomuuten ja Saika sai palata kotiin. Nyt hörökorva Saika laukkaa vihreämmillä laitumilla ja nauttii olostaan, toivottavati laiskan pulskeana ;).

Eli te jotka olette sydämellä valitsemisen puolella, go for it!

Kauniskauniskauniinmpikaunein ♥

lepää rauhassa tyttönen ♥

onneksi ratsastus on kuitenkin parantunut tästä, urgh.

"Ei ole hyvä tämä"

Kisat meni aika penkin alle. Verkka loppui tunnin ennen lähtöä eli Boni ehti jäähtyä aika lailla. Kun valmistauduin taisin jännittää vähäsen ja neiti hermostui siitä ja ei liikkunut mihinkään, tai liikkui jännittyneenä. Eihän siinä ollu sitten muuta kun yrittää jotenkuten selvitä radalta hymyissä suin.

Rata meni kuten arvelinkin, ensimmäinen pysähdys vinoon, loiva kiemura- eieiei kalkku ei pohkeenväistöä! Ja samaa rataa meni muutkin liikkeet, eihän tässä mitään muuta kun yrittää petrata ensi kerralle ;)

Prosenteiksi tuli siis 56,3, hehhe.