Eilen kengittäjä sekä hammaslääkäri kävi tarkastamassa Cepsutin. Oltiin melkein ällikällä lyötyjä kun ei löytynyt piikin piikkiä eikä muutakaan erikoista herran suusta :)
Päätin että harjoittaakseni kengittäjä taitojani revin itse kengät pois Cepsutilta. Samalla testasin miten käyttäytyy kengitysksessä ja taas kerran herra vaan jaksaa hämmästyttää. Seisoi ihan kiltisti paikoillaan saadessaan uudet popot.
Auringonpaisteeseenhan me singattiin heti tänään, suuntana pelto ja pieni hankitreeni. Cepsutilla meni korvat kun helikopterin propellilla kun kuunteli kaikkia ääniä. Aivan uskomattoman hyvinhän kaikki meni vaikka päästin vapaaksikin herran (pelto on siis aidattu laidun, haha).
Cepsutti jaksoi pitkän aikaa haistella muiden jätöksia ja etsiä muitakin hajuja, kunnes ymmärsi olevansa ihan oikeasti vapaana. Juoksenteli sitten pari kierrosta heitellen takapäätä rajusti ilmaan kunnes lässähti maahan piehtaroimaan. Voin sanoa että se oli mitä hauskimmista näyistä lumen roiskutessa Cepsutin mahaan ekalla kerralla. Herra rykäsi itsensä ylös ja alkoi vimmatusti pukittelemaan, ikäänkuin olisi suuttunut lumen kylmyydestä. Tätä jatkui noin viisi kertaa ennekuin Cepsutti sitten luovutti, olihan se vaikeaa ymmärtää miksi joku haluaisi kylmätä hänen pienen mahanalusensa... Seuraavaksi Cepsutti viihdytti molempia lumisnorklauksella!
Harmitukseni tänään ei ollut kameraa lähimaillakaan. Laitan kuitenkin kuvan viime vuodelta Kalkkunan lumisnorklailuista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti