Jännitin 90 vähän mutta jännitin kyllä varsinaista 95 cm aika paljon. 90 tuli siis vika este alas, tie oli aika kiemurteleva ja lähestyminen siksi huono- etupuomi lensi. Ihan tyytyväinen olin loppupeleissä tähänkin päivään koska se oli tosiaankin vasta kolmas 95 cm rata jonka hyppäsin kisoissa!
Lauantai illalla käytiin iltakävelyllä vähän maastossa ja käytiin rannallakin. Amal sai vähän polskia vedessä mikä oli nähtävästi aika mielestä puuhaa- pisti puolet päästä veden alle ja leikki norsua, hauska ponimus :) Oli ihanaa käydä kävelemässä metsässä aamuisin ja iltaisin kun kuumuus oli aika siedettävää.
Lopputuloksissa olimme 11/34. Kymmenen sijoittui ja tuli pieni ärrinpurri siinä sitten. Harmittaa vieläkin se idioottimainen tyrkkäys sinne radan ainoalle, tavalliselle puomipystylle. Ei sille voi mitään, tästä sitten jatketaan JUMPING KEMIÖÖN.
Viikonlopun kuvaajana ja iki-ihanana kisahoitajana toimi Jenkku (jenkkyyh.blogspot.com). Tuhannet kiitokset hänelle kuvista, avusta ja seurasta. Olisi ollut mielettömän tylsää ja kiireistä ilman häntä, kiitos Jenkku ♥
Senverran pitää vielä mainita että jännitys ei näköjään auta istuntaani ollenkaan. Tiedän että istuntani on aika lähellä karseata ja myötäystä ei ole, mutta siksi yritän valmentautua että saisin korjattua virheeni. Kuvia on lisääkin mutta istuntani ovat jotain aivan järkyttävää- odotan kauhulla muiden ottamia kuvia esteosuudelta.. heh.
Syksyllä tulee olemaan tehoistunta treeniä ja muutenkin enemmän estesuuntautunutta treeniä. Sen olen päättänyt!
Eikö ole ihana este; tämmönen koululle kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti