pari päivää vietän aikaani koulussa. Tiedän nyt miltä tuntuu olla takasin, no jos en sitä tunnetta kuitenkaan kirjota nyt alas.
Clausen saapuu huomenaamusta laivalla Helsinkiin, varmaan Vuosaaren satamaan, en oikein tiedä. Siitä sitten matka jatkuu Kemiöön päin. Mietin tässä että onneksi ei ole mitään hulluja paukkupakkasia, olishan se kauhea kulttuurishokki kun tulee sieltä +10 asteen auringosta Suomeen! Täällä on monta lämmintä loimea ja talvikarvasta ponipalluraa odottamassa Clausenin saapumista huomenna.
Kemiönsaari on siitä ihana paikka että siellä villitsee oikein hevosmekka. Trailereita, eläinlääkäreitä, hevosihmisia ja etenkin kengittäjiä löytyy pilvipimein. Löysin alkusyksystä ihanan kengittäjän joka teki hyvää, siistiä työtä sekä tuli aina ajallaan. Eiköhän hän sitten lopettanut hommat ja siirtyi muuhun ammattiin. Vähän kyllä kauhulla odotan huomista, onkohan niillä edes hokkireikiä kengissä?
Kengityksestä voisin kirjottaa kokonaisen oman postauksen, onhan se niin että jos kengitys on huonoa on ihan varmasti hevonen kipeä, jäykkä, liikkeistä katoaa jousto ja tulee erinäisiä rasitusvammoja pitkän päälle. Ravipuolella kengitystä ei ole yleensä pidetä niin isona ongelmana mutta onhan se rasitus hieman erilaista ja käyttöikä on ravureilla todella paljon lyhyempi kun ratsuilla. Siksi näitä ravikengitysmiehiä löytyy vähän pienemmällä vaivalla kun oikein taidolla ja kokemuksella kartunneita kengittäjiä.
Kamera on vielä huollossa siksi olen pulinkameralla liikkeellä, jess. Laatukuvia siis tiedossa vielä pari viikkoa eteenpäin :)
